HistoriaaLoviisan seudun Eränkävijöiden synty ajoittuu mielenkiintoisesti Lapin sodan päättymisen jälkimaininkeihin: yhdistys perustettiin 26.6.1945 Bastion Ungenilla Loviisassa (samana päivänä maailmalla allekirjoitettiin myös YK:n peruskirja). Perustamiskokouksen ja yhdistyksen rekisteröinnin (lokakuu 1945) välissä Loviisa eli eloaan ja Suomessa nimettiin sotarikollisia sekä sovittiin Neuvostoliiton kanssa sotakorvauksista. Hiroshimaan pudotettiin atomipommi ja toinen maailmansota loppui. Seuran isänä voidaan pitää maatalaousteknikko Jussi Kettusta, joka kutsui perustavan kokouksen koolle, laati seuralle sääntöehdotukset ja toimi aktiivisesti seuran johtokunnassa. Vaikutusvaltaista alkutaipaleen jäsenistä mainittakoon everstiluutnantti Gustav Ragnar Enos Nordström (laivanvarustaja, antikommunisti, poliittinen vaikuttaja), joka oli vapaaehtoisessa maanpaossa Tukholmassa 1945-1948. Hänelle seura lähetti perustamisen jälkeen sähkeen: "Metsästys- ja kalastusseura Loviisan seudun Eränkävijät lähettää perustavasta kokouksestaan eversti R. Nordströmille kunnioittavan tervehdyksensä." Tänään Loviisan seudun Eränkävijät on kalastuksen harrastusseura, jonka lajeihin EI KUULU metsästys tai eränkäynti. Nimi herättääkin toisinaan kummastusta, mutta perusteet nimelle löytyy perustavan kokouksen pöytäkirjasta: "Seuran tarkoituksena tulee olemaan riistanhoito, urheilumetsästyksen ja -kalastuksen harrastaminen, sekä puhdasrotuisten koirien kasvatuksen edistäminen" 1946 1948-1949 1950-1957 1958-1959 1960-1961 1962-1966 1967-1969 1970-luku Vuonna 1970 vietettiin seuran 25 -vuotisjuhlia, jonka kunniaksi Armas Uitto kirjoitti seuran historiikin perustamisesta juhlavuoteen saakka. Tätä historiikkiä on käytetty lähteenä myös näillä sivuilla. 70 -luvulle tultaessa todettiin, että: "Seuran jäsenet ovat pitäneet joka kevät turotalkoita, istuttaneet hauenpoikasia, joista suurin osa on saatu Ahvenkosken kalahautomolta. On pidetty kesä- ja talviongintakilpailuja seuran jäsenten keskuudessa. Porvoo-Loviisa välisistä ongintakilpailuista on tullut perinteinen tapa, joissa onni on ollut hyvin vaihteleva." Juhlavuonna seurassa oli 275 jäsentä, joista naisia ja nuoria 41 ja kunniajäseniä 9. Seuramme jäsen Helge Lehtonen toimi Uudenmaan Kalamiespiirin puheenjohtaja ja Kalamiesten Keskusliiton hallituksen jäsenenä saaden liiton hopeisen ansiomerkin. Juhlahistoriikissään Armas Uitto totesi mm. seuraavaa: " Seuran tehtävän ei ole ainoastaan kalastus, vaan ennen kaikkea kalanviljelys ja kalavesien hoito... " Alati huononevat kalakannat olivatkin monen huolena 70 -luvulla, joten oli luonnollista painottaa seuratoimintaa siihen suuntaan. Seuran 25- vuotisjuhlat pidettiin 26.6.1970 Pursiseuran paviljongilla. Paikalle oli kutsuttu kaikki seuran jäsenet kunniajäseniä myöten. "Tämän olemme velkaa niille kalamiesveteraaneille, jotka 26. päivänä kesäkuuta 1945 perustivat Loviisan Seudun Eränkävijät, samoin kuin kaikille seuran jäsenille, jotka ovat toiminnallaan näiden 25 vuoden aikana kehittäneet seuramme yhdeksi maamme johtavammaksi kalamiesseuraksi." TÄSSÄ MUUTAMIA KOHOKOTIA 70 -LUVULTA: MAJAN PALO 1978 JA UUDEN RAKENNUS 1979 Majan rakennustoimikuntaan kuuluivat silloisen hallituksen jäsenet Matti Hallberg, Waltter Sillberg, Mikko Selin, Martti Väätäinen, Otto Sohkanen, Sven Heino, Toivo Makkonen, Mauno Kuortti ja Jouko Peltoluhta täydennettyinä seuran jäsenistä kootulla ryhmällä: Kauko Viljanen, Alpo Klaus, Helge Lehtonen, Hannu Holvikallio ja Pertti Aittola. Majan hirret kuljetettiin saareen talvella jäitä pitkin ja vedettiin miesvoimin ylös kalliolle. Kevään lämmetessä jäsenistö ilta illan jälkeen, viikonloppu viikonlopun jälkeen suunnisti kulkunsa Ratholmaan nostelemaan hirsiä päällekkäin. Antaumuksellinen työ palkittiin ja uuden majan vihkiäisiä päästiin juhlimaan 6.10.1979. 1980-luku 1980 nuoriso-osaston (-toimikunnan) vetäjiksi valittiin Seppo Viljanen ja Arto Henriksson ja seuran nuorisotoiminta olikin heidän aikanaan erittäin vilkasta. Sepon osuus myös Uudenmaan Kalamiespiirin nuorisotoiminnassa oli merkittävää ja toi Eränkävijöitä positiivisesti esille. Samana vuonna Arvo Johansson kutsuttiin seuran kunniajäseneksi. Seuran toiminta alkoi hiljalleen painottua kilpailuvoittoiseksi. Toki majan käyttöä ja kunnostusta pidettiin yllä ja jokavuotisista kauden avajais- ja päätöstilaisuuksista oli tullut merkittäviä kohokohtia seuran jäsenistölle. 1990-luku 1990 -luvulle tultaessa seuran lajikirjo laajeni virvelinheiton ja vetouistelun myötä. Johtokuntaan valittiin ensimmäistä kertaa myös naisia: Marja-Leena Airila varapuheenjohtajaksi ja Kyllikki Ruotsalainen johtokunnan jäseneksi. Näinä vuosina Eränkävijät järjestivät Uudenmaan Kalamiespiirin PM -pilkin kerran, heittouistelun PM -kilpailut kolme kertaa ja SM CUP-vetouistelutkilpailut kerran. Uutena kilpailuna tuli mukaan Loviisan avoimet pilkkimestaruuskilpailut, joiden suosio oli erinomainen. Suomea koetellut lama oli jättänyt jälkensä myös seuratoimintaan, verottaen aktiivisten toimijoiden rivistöä. Nuorisotoiminta oli aallon pohjassa, vaikka seuran johtokunnassa tiedostettiinkin se tosiasia, että nuorisotoiminnasta kasvatetaan uutta sukupolvea seuratoimintaan. Vuonna 1995 seura täytti 50 vuotta. Tapausta juhlittiin 17.6. hienon ilman vallitessa seuran majalla. Muistamisina seura sai mm. Loviisan kaupungilta ja Loviisan yrittäjiltä yli 20.000 mk. Kunniajäseneksi kutsuttiin Matti Hallberg. Kalamiesten Keskusliiton kultaisen ansiomerkin saivat Marja-Leena Airila, Otto Sohkanen, Martti Väätäinen, Sven Heino ja Juhani Uitto. Kalamiesten Keskusliiton hopeisen ansiomerkin saivat Kari Auvinen, Seppo Viljanen, Eila Peltoluhta, Terttu Uitto, Raimo Airila, Mikko Selin, Olavi Paajanen ja Arvi Haapanen. Kalamiesten Keskusliiton pronssisen ansiomerkin saivat Kyllikki Ruotsalainen ja Seppo Tainio. Loviisan Seudun Eränkävijät ry on kahdesti valittu Uudenmaan Kalamiespiirin parhaaksi seuraksi vuoden 1988 jälkeen. (Lähteet: 25 -vuotishistoria, Armas Uitto / 50 -vuotishistoria, Juhani Uitto / Wikipedia) |
