Historia

Loviisan seudun Eränkävijöiden synty ajoittuu mielenkiintoisesti Lapin sodan päättymisen jälkimaininkeihin: yhdistys perustettiin 26.6.1945 Bastion Ungenilla Loviisassa (samana päivänä maailmalla allekirjoitettiin myös YK:n peruskirja). Perustamiskokouksen ja yhdistyksen rekisteröinnin (lokakuu 1945) välissä Loviisa eli eloaan ja Suomessa nimettiin sotarikollisia sekä sovittiin Neuvostoliiton kanssa sotakorvauksista. Hiroshimaan pudotettiin atomipommi ja toinen maailmansota loppui.

Seuran isänä voidaan pitää maatalaousteknikko Jussi Kettusta, joka kutsui perustavan kokouksen koolle, laati seuralle sääntöehdotukset ja toimi aktiivisesti seuran johtokunnassa.

Vaikutusvaltaista alkutaipaleen jäsenistä mainittakoon everstiluutnantti Gustav Ragnar Enos Nordström (laivanvarustaja, antikommunisti, poliittinen vaikuttaja), joka oli vapaaehtoisessa maanpaossa Tukholmassa 1945-1948. Hänelle seura lähetti perustamisen jälkeen sähkeen: "Metsästys- ja kalastusseura Loviisan seudun Eränkävijät lähettää perustavasta kokouksestaan eversti R. Nordströmille kunnioittavan tervehdyksensä."

Tänään Loviisan seudun Eränkävijät on kalastuksen harrastusseura, jonka lajeihin EI KUULU metsästys tai eränkäynti. Nimi herättääkin toisinaan kummastusta, mutta perusteet nimelle löytyy perustavan kokouksen pöytäkirjasta:

"Seuran tarkoituksena tulee olemaan riistanhoito, urheilumetsästyksen ja -kalastuksen harrastaminen, sekä puhdasrotuisten koirien kasvatuksen edistäminen"

1946

- kalakantoja parannettiin Tammijärvessä, Teutjärvessä, Säkkijärvessä ja Tervajärvessä

- seuran vesialueille toimitettiin hedelmöitettyä kalanmätiä ja valmistettiin turoja

- metsästyksessä keskityttiin etupäässä riistanhoitoon ja koirien kasvatukseen

1947

- seuran maja uitettiin Ulko-Tammiosta Ratholman saareen ja rakennettiin loppuun

- varainhankintaa majan rakennuskustannusten peittämiseksi

1948-1949

- majan tupaantuliaiset pidettiin 11.6. 1949

- seuran ensimmäinen sihteeri Jussi Kettunen jätti tehtävänsä neljän vuoden jälkeen ja nimettiin seuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi saaden muistolahjaksi hopeoidun maljan

1950-1957

- seuran toiminta oli aallon pohjalla kutistuen kerran vuodessa pidettäviin kilpailuihin Haravankylän vesialueilla

- jokamiehen kalastuslaki oli voimassa, joten jäsenillä oli hyvät mahdollisuudet onkimiseen

1958-1959

- uusittiin koko seuran johtokunta; uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Helge Lehtonen ja sihteeriksi Ahti Karhu => seuran toiminta sai uutta kipinää

- jokamiehen kalastuslaki oli kumottu, mutta seuralla ei ollut omia kalavesiä => vesiä vuokrattiin siirtolaiskalastajilta

- maja Ratholmassa oli rappeutunut ja vaati kunnostamista => Valkon Laiva OY ja Nordström -yhtiö avustivat rakennustarpeiden hankkimisessa, työt tehtiin talkoilla => uusittiin lattiat, katot, vuoraus sisä- ja ulkopuolelta uudistetun majan tupaantuliaiset

- 1959 kapteeni Holma kutsuttiin seuran kunniajäseneksi (hän luovutti vuokraamansa kalavedet seuran käyttöön)

- Heikki Silander kutsuttiin seuran kunniajäseneksi ja hänelle luovutettiin seuran pienoislippu tunnustukseksi pitkäaikaisesta työstään seuran hyväksi

1960-1961

- kauppias Enok A. Virtanen kutsuttiin seuran kunniajäseneksi 1960

- talven aikana kuljetettiin Ratholmaan rakennustarpeet saunaa varten ja aikaisin keväällä alkoi rakennustyöt

- saunan vihkijäiset 1961 (kts. saunaan johtavien portaiden muurattu askelma saaressa)

1962-1966

- jäsenet ottivat innokkaasti osaa pilkkikilpailuihin

- seuran vesille istutetiin n. 500 000 hauenpoikasta

- seuran kunniajäseniksi kutsuttiin 1962 insinööri Antti Pitko, 1963 kapteeniluutnantti Lasse Örö ja 1964 rakennusmestari V. E. Mattila

- 1965 yritettiin istuttaa n. 1000 meritaimenta ja sateenkaarirautua, mutta ponnisteluista huolimatta kalat saivat diplostomum -tartunnan ja istutus epäonnistui

- 19.6.1965 pidettiin seuran 20 -vuotisjuhlat ÖNS:in paviljongilla

1967-1969

- Suomen pilkkiongintamestaruuskilpailut pidettiin Loviisassa maaliskuussa 1967 Uudenmaan Kalamiespiirin järjestämänä => seura vastasi mm. tuloslaskennasta ja paikallisesta organisoinnista => tapahtumaan osallistui yli 2000 kalastajaa ja suuri joukko yleisöä

- seuratoiminta oli erittäin vilkasta; rannaltaongintaa, turotalkoita, kalanpoikasten istutusta, jäsenten välisiä kesä- ja talviongintakilpailuja...

- Porvoo - Loviisa ongintakilpailuista oli tullut perinne

- Ruukin kalveikot tulivat kuvaan mukaan ja kilpailuja käytiin tiiviisti

- osanotto seuran vuosikokouksissa oli runsasta (jopa yli 40 hlöä), joskus päätökset syntyivät vasta äänestyksen jälkeen

jäsenet

1970-luku

Vuonna 1970 vietettiin seuran 25 -vuotisjuhlia, jonka kunniaksi Armas Uitto kirjoitti seuran historiikin perustamisesta juhlavuoteen saakka. Tätä historiikkiä on käytetty lähteenä myös näillä sivuilla. 70 -luvulle tultaessa todettiin, että: "Seuran jäsenet ovat pitäneet joka kevät turotalkoita, istuttaneet hauenpoikasia, joista suurin osa on saatu Ahvenkosken kalahautomolta. On pidetty kesä- ja talviongintakilpailuja seuran jäsenten keskuudessa. Porvoo-Loviisa välisistä ongintakilpailuista on tullut perinteinen tapa, joissa onni on ollut hyvin vaihteleva."

Juhlavuonna seurassa oli 275 jäsentä, joista naisia ja nuoria 41 ja kunniajäseniä 9. Seuramme jäsen Helge Lehtonen toimi Uudenmaan Kalamiespiirin puheenjohtaja ja Kalamiesten Keskusliiton hallituksen jäsenenä saaden liiton hopeisen ansiomerkin.

Juhlahistoriikissään Armas Uitto totesi mm. seuraavaa: " Seuran tehtävän ei ole ainoastaan kalastus, vaan ennen kaikkea kalanviljelys ja kalavesien hoito... " Alati huononevat kalakannat olivatkin monen huolena 70 -luvulla, joten oli luonnollista painottaa seuratoimintaa siihen suuntaan.

Seuran 25- vuotisjuhlat pidettiin 26.6.1970 Pursiseuran paviljongilla. Paikalle oli kutsuttu kaikki seuran jäsenet kunniajäseniä myöten. "Tämän olemme velkaa niille kalamiesveteraaneille, jotka 26. päivänä kesäkuuta 1945 perustivat Loviisan Seudun Eränkävijät, samoin kuin kaikille seuran jäsenille, jotka ovat toiminnallaan näiden 25 vuoden aikana kehittäneet seuramme yhdeksi maamme johtavammaksi kalamiesseuraksi."

TÄSSÄ MUUTAMIA KOHOKOTIA 70 -LUVULTA:

- 1970 seuran vesialueista tehtiin uusi kartta, joka jaettiin jäsenille

- 1971 myytiin vuosikouksessa huutokaupalla seuran vesialueelta rauhoitusaikaan kerätyt verkot ja NAISJAOSTO perustettiin, puheenjohtajanaan Helena Lehtonen

- 1972 tehtiin ehdotus jakaa seuran ansioituneille jäsenille Suomen Kalmiesten Keskusliiton mestarimerkkiä seuraavin perustein:

Järjestötoiminta: 10 v. yhdistyksen johtokunnassa aktiivisesti toimineelle jäsenelle

Kilpailutoiminta: osallistuminen edustusjoukkueessa SM -kilpailuihin 5 kertaa tai sijoittuminen henkilökohtaisissa kilpailuissa 10 parhaan joukkoon. Piirin mestaruuden voittanut tai kolme kertaa seuran mestaruuden voittanut jäsen.

Henkilö, joka huomattavalla tavalla on tukenut tai edistänyt Eränkävijöiden toimintaa.

- 1973 Helge Lehtosen arvokasta työtä seuran ja Uudenmaan Kalamiespiirin hyväksi arvostettiin Suomen Kalamiesten Keskusliiton kultaisella ansiomerkillä

- 1975 Taito Hilska jätti seuran rahastonhoitajan pestin, toimittuaan sitä ennen kunnioitettavat 17 vuotta rahastonhoitajana. Taito tunnettiin tiukkana kassan vartijana ja johtokunnilla oli ollut selittelemistä, ennen kuin rahaa oli irronnut. Hyvä niin.

- 1976 Eränkävijät järjestivät yhdessä Uudenmaan Kalamiespiirin kanssa jo toiset SM -pilkkikilpailut Loviisanlahdella

- 1977 tehtiin vuokrasopimus kalavesistä Metalliliiton kanssa (vuokra: kalanpoikasten isutus 500 mk:n edestä) ja solmittiin uusi kilpailusuhde Keravan kaupungin vapaa-ajankalastajien kanssa

- 1978 perustettiin NUORISO-OSASTO jonka vetäjäksi lupautui Reijo Kouvo ja seuran kunniajäseneksi kutsuttiin Helge Lehtonen

MAJAN PALO 1978 JA UUDEN RAKENNUS 1979

Marraskuussa 1978 seura koki valtavan menetyksen majan palaessa. Onni onnettomuudessa oli, ettei seuramme kolme nuorta palanut samassa yhteydessä. Majan vakuutuksen turvin päästiin kuitenkin rakentamaan uutta majaa, joka tällä kertaa toteutettiin hirsihuvilana.

Majan rakennustoimikuntaan kuuluivat silloisen hallituksen jäsenet Matti Hallberg, Waltter Sillberg, Mikko Selin, Martti Väätäinen, Otto Sohkanen, Sven Heino, Toivo Makkonen, Mauno Kuortti ja Jouko Peltoluhta täydennettyinä seuran jäsenistä kootulla ryhmällä: Kauko Viljanen, Alpo Klaus, Helge Lehtonen, Hannu Holvikallio ja Pertti Aittola.

Majan hirret kuljetettiin saareen talvella jäitä pitkin ja vedettiin miesvoimin ylös kalliolle. Kevään lämmetessä jäsenistö ilta illan jälkeen, viikonloppu viikonlopun jälkeen suunnisti kulkunsa Ratholmaan nostelemaan hirsiä päällekkäin. Antaumuksellinen työ palkittiin ja uuden majan vihkiäisiä päästiin juhlimaan 6.10.1979.

1980-luku

1980 nuoriso-osaston (-toimikunnan) vetäjiksi valittiin Seppo Viljanen ja Arto Henriksson ja seuran nuorisotoiminta olikin heidän aikanaan erittäin vilkasta. Sepon osuus myös Uudenmaan Kalamiespiirin nuorisotoiminnassa oli merkittävää ja toi Eränkävijöitä positiivisesti esille. Samana vuonna Arvo Johansson kutsuttiin seuran kunniajäseneksi.

Seuran toiminta alkoi hiljalleen painottua kilpailuvoittoiseksi. Toki majan käyttöä ja kunnostusta pidettiin yllä ja jokavuotisista kauden avajais- ja päätöstilaisuuksista oli tullut merkittäviä kohokohtia seuran jäsenistölle.

1990-luku

1990 -luvulle tultaessa seuran lajikirjo laajeni virvelinheiton ja vetouistelun myötä. Johtokuntaan valittiin ensimmäistä kertaa myös naisia: Marja-Leena Airila varapuheenjohtajaksi ja Kyllikki Ruotsalainen johtokunnan jäseneksi.

Näinä vuosina Eränkävijät järjestivät Uudenmaan Kalamiespiirin PM -pilkin kerran, heittouistelun PM -kilpailut kolme kertaa ja SM CUP-vetouistelutkilpailut kerran. Uutena kilpailuna tuli mukaan Loviisan avoimet pilkkimestaruuskilpailut, joiden suosio oli erinomainen.

Suomea koetellut lama oli jättänyt jälkensä myös seuratoimintaan, verottaen aktiivisten toimijoiden rivistöä. Nuorisotoiminta oli aallon pohjassa, vaikka seuran johtokunnassa tiedostettiinkin se tosiasia, että nuorisotoiminnasta kasvatetaan uutta sukupolvea seuratoimintaan.

Vuonna 1995 seura täytti 50 vuotta. Tapausta juhlittiin 17.6. hienon ilman vallitessa seuran majalla. Muistamisina seura sai mm. Loviisan kaupungilta ja Loviisan yrittäjiltä yli 20.000 mk.

Kunniajäseneksi kutsuttiin Matti Hallberg. Kalamiesten Keskusliiton kultaisen ansiomerkin saivat Marja-Leena Airila, Otto Sohkanen, Martti Väätäinen, Sven Heino ja Juhani Uitto. Kalamiesten Keskusliiton hopeisen ansiomerkin saivat Kari Auvinen, Seppo Viljanen, Eila Peltoluhta, Terttu Uitto, Raimo Airila, Mikko Selin, Olavi Paajanen ja Arvi Haapanen. Kalamiesten Keskusliiton pronssisen ansiomerkin saivat Kyllikki Ruotsalainen ja Seppo Tainio.

Loviisan Seudun Eränkävijät ry on kahdesti valittu Uudenmaan Kalamiespiirin parhaaksi seuraksi vuoden 1988 jälkeen.

(Lähteet: 25 -vuotishistoria, Armas Uitto / 50 -vuotishistoria, Juhani Uitto / Wikipedia)